Kuinka Peliviikosta tuli pohjoismaiden suurin pelitapahtuma?

Tommi Tossavainen Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista tässä moikka! Peliviikkoa vietetään Suomessa jo kolmattatoista kertaa, mutta mikä on Peliviikko, miksi sitä vietetään ja kenelle Peliviikko on suunnattu? Tässä artikkelissa (tai videossa) vastataan näihin ja moniin muihin kysymyksiin!

Kuinka Peliviikko sai alkunsa?

Peliviikon juuret löytyvät kuudentoista vuoden takaa Yhdysvalloista, jossa kaksi aktiivista kirjastolaista Jenny Levine ja Scott Nicholson yrittivät tehdä Guinessin ennätystä pelaamalla samaa peliä samaan aikaan mahdollisimman monessa kirjastossa. Vaikka ennätys jäi tuolloin saamatta, syntyi yrityksesta pelikulttuuria juhlistava National Game Day. Seuraavana vuonna pohjoismaisissa kirjastoissa vietettiin myös pohjoismaista pelipäivää, johon osallistui kirjastoja myös Suomesta.

Vuonna 2011 Valtion elokuvatarkastamo otti koordinoitavakseen kansallisen Pelipäivän, sillä Pelipäivä tarjosi hyvän mahdollisuuden tiedottaa vuoden 2012 alussa voimaantulevasta kuvaohjelmalaista ja siitä, että pelien ikärajat muutuisivat suosituksista sitoviksi.

Vuonna 2012 Valtion elokuvatarkastamosta tuli Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus ja uudelle virastolle tuli uusi lakisääteinen tehtävä edistää mediakasvatusta. Pelipäivä ja peleihin liittyvä mediakasvatus oli luonteva osa uuden viraston toimintaa, joten Pelipäivän koordinointia jatkettiin. Vuonna 2012 perustettiin myös Pelikasvattajien verkosto. Verkostossa koettiin, että kasvattajat tarvitsevat tietoa pelaamiseen liittyvistä kysymyksistä ja Pelipäivä nähtiin hyvänä tapana saattaa vanhemmat ja lapset pelien äärelle niin sanotusti “neutraalilla maaperällä”.

Melko pian lauantaille sijoittunut Pelipäivä nähtiin riittämättömäksi ja kansallinen Pelipäivä laajeni Peliviikoksi ensin käytännössä ja vuonna 2016 Pelipäivästä tuli Peliviikko. International Game Day laajentui seuraavana vuonna viikoksi ja vuonna 2022 marraskuusta tuli kansainvälinen pelien kuukausi.

Mitkä ovat Peliviikon tavoitteet?

Peliviikolla on alusta asti ollut kaksi päätavoitetta:

  1. Lisätä ja monipuolistaa pelaamisesta käytävää keskustelua niin kodeissa kuin mediassakin.
  2. Vähentää pelaamiseen ja pelaajiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja lisätä tietoperustaisuutta.

Syy näihin tavoitteisiin löytyy vuosituhannen alun mediakeskusteluista, joissa korostuivat toisaalta huoli nuorten peliriippuvuudesta ja pelien väkivaltaisuudesta ja toisaalta pelialan menestyksen hehkuttaminen. Keskustelusta puuttuivat harmaan sävyt. Pelimedioiden ulkopuolella ei juuri puhuttu pelialan tekijöistä, tarinoista ja prosesseista. Peliviikko ja pelikasvattajien verkosto ovat onnistuneesti monipuolistaneet tätä keskustelua jo yli vuosikymmenen ajan.

Mikä on Peliviikon pääviesti?

Tärkein viesti kasvattajille on perehtyä pelikulttuuriin, joka on merkittävä osa kasvattettavien elämää. Tärkein viesti pelaajille taas on se, että siinä niin ihanassa pelikulttuurissakin voi olla sellaisia negatiivisia ilmiöitä, joihin tulee puuttua. Tavoitteena on rakentaa yhdessä positiviista pelikulttuuria ja pelata yhdessä!

Ketkä järjestävät Peliviikon?

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti koordinoi Peliviikkoa, mutta varsinaisia tapahtumia ovat järjestäneet vuosien aikana satoja suomalaisia organisaatioita, kuten kirjastoja, nuorisotaloja, seurakuntia, oppilaitoksia, museoita, järjestöjä ja yrityksiä. Valtaosa tapahtumista on maksuttomia.

Kenelle Peliviikko on tarkoitettu?

Peliviikon tapahtumissa käy vuosittain jopa kymmeniä tuhansia suomalaisia. Tapahtumia järjestetään kaiken ikäisille ja Peliviikon tapahtumajärjestäjät valitsevat itse oman kohderyhmänsä. Kaikista tapahtumakävijöistä noin yksi kolmasosa on aikuisia ja kaksi kolmasosaa lapsia ja nuoria. 

Aikuisille suunnatut tapahtumat ovat erimerkiksi keskustelutilaisuuksia, roolipelejä, elektronisen urheilun turnauksia tai lähetyksiä tai vaikka ammattilaisille suunnattuja koulutuksia, esimerkiksi ongelmallisesta pelaamisesta. Lapsille ja nuorille suunnatuissa tapahtumissa korostuu digitaalinen pelaaminen ja erilaiset teemoitetut tapahtumat, esimerkiksi Halloweeniin kytketyt pelitapahtumat.

Tänä vuonna Peliviikon teemana on 13. Juhlavuoden kunniaksi epäonnistuminen ja erityisesti lupa epäonnistua.

Kaikki kohtaavat elämässään vastoinkäymisiä. Sosiaalisessa tilanteessa tulee sanottua jotain hölmöä, opiskelupaikka jää saamatta, työpaikkaa hakiessa valitaankin joku toinen tai parisuhde voi päättyä. Sitä kuinka näistä epäonnistumisista selviytyy kutsutaan resilienssiksi. Resilientti ihminen pärjää arjen haasteista, stressistä tai muutoksista huolimatta. 

Pelaaminen voi opettaa sietämään epäonnistumisen tunnetta, palautumaan pettymyksistä ja pelaaminen myös kehittää luovaa ongelmanratkaisua, eli ominaisuuksia joista on apua jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Lupa epäonnistua koskee myös aikuisia ja kasvattajia. Sinullakin on lupa kokeilla asioiden tekemistä toisella tavalla ja epäonnistua. Mitä jos lähtisit kokeilemaan jotain jo nyt Peliviikolla?

Haluan lähteä mukaan rakentamaan positiivista pelikulttuuria!

Mahtavaa! Jos haluat kuulla lisää pelikulttuurin edistämisestä ja pelikasvatuksesta, suosittelen tilaamaan Pelikasvatuksen uutiskirjeen! Uutiskirjeet löytyvät myös Pelikasvatus.fi sivustolta. 

Peliviikon tapahtumia löydät Peliviikon sivuilta, osoitteesta Peliviikko.fi ja Facebookista Peliviikon Facebook-sivulta tai Pelikasvattajien verkoston Facebook-ryhmästä. Pelikasvattajien verkostolla on myös Discord-palvelin, jonne voit myös liittyä!

Peliviikolla voit myös seurata Peliviikko LIVE -verkkolähetystä, joka kokoaa Pelikasvattajien verkoston jäsenten tuottamaa videosisältöä kuluvalta vuodelta. Voit seurata lähetystä Peliviikon Twitch-kanavalla!

Erittäin hauskaa – ja haastavaa Peliviikkoa!